Rakennuksen alapohjan kuntotarkastus

Kantava alapohja ja sen alla oleva ryömintätila on tyypillinen ratkaisu, kun rakennus on perustettu paaluilla tai peruspilareilla. Tavallisin rakenne on ontelolaattaelementti, joissa lämmöneriste (styrox) on yleensä laatan alapuolella.

Nykyään joudutaan rakentamaan myös kosteille ja heikosti kantaville rakennusmaille. Lisäksi rakentamisen kustannusten minimoimisen, kaavamääräysten ja käytettävyyden takia alin lattiataso on usein lähellä maanpinnan tasoa. Tällöin ryömintätilat ovat reilusti ympäröivää maanpintaa alempana. Nämä asiat heikentävät ryömintätilan kosteusteknistä toimintaa. Tuuletuksen toimivuus maanalaisissa tiloissa vaatii erityishuomiota.

Betoninen alapohja on vähemmän riskialtis kuin puualapohja. Riskirakenteet-ilmaisu ei tarkoita, että rakenteessa on automaattisesti vaurioita. Riskirakenne tarkoittaa, että tietyn kaltainen rakenne on todettu alttiiksi vaurioitumiselle.

Alapohja ja riskit 

Alapohjarakenne on epätiivis. Yläpuolisiin tiloihin tulee korvausilmaa ilmavuotoina ryömintätilasta, jolloin hajuja ja epäpuhtauksia kulkeutuu sisälle asti.

Ilmavuodot lisääntyvät, jos huonetilat ovat ryömintätilaan nähden alipaineisia. Ongelmana ovat erityisesti koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetut rakennukset.

Ryömintätilan maapohjassa on yleensä aina jonkin verran mikrobikasvua.

Ryömintätilaan ei johda tarkastusluukkua tai muuta tarkastusmahdollisuutta.

Tyypillisiä alapohjan vaurioita 

Maanpinnalla olevat orgaaniset rakennus- tai raivausjätteet tai purkamatta jääneet muottilaudoitukset ovat mikrobivaurioituneita ja tuottavat ryömintätilan ilmaan itiöitä, rihmaston palasia ja aiheenvaihduntatuotteita.

Ryömintätilan ilman korkea kosteuspitoisuus voi aiheuttaa normaalia voimakkaampaa mikrobikasvua ryömintätilassa, korroosiovaurioita kantavissa rakenteissa sekä betonin halkeilua ja rapautumista. Erityisesti kevytbetonielementeistä tehtyjen alapohjarakenteiden tapauksessa korroosiovauriot voivat heikentää rakenteen kantavuutta.

Ryömintätilassa on vapaata vettä tai lammikoita.

Ryömintätilan ilmanvaihto on riittämätön.

Putkivuodot ryömintätilassa tai ryömintätilaan liittyvissä rakenteissa

Viemärikannakkeiden pettäminen ja viemärivuodot ryömintätilaan

Kosteuden kondensoituminen alapohjan alapintaan tai ryömintätilan kylmille sisäpinnoille

Mitä ongelmia virheestä aiheutuu? 

Merkittävin asumiseen vaikuttava ongelma on hajuongelma asuintiloissa.

Alapohjan  kuntotarkastus 

Ryömintätilassa tarkastetaan:

• Onko ryömintätilassa seisovaa vettä
  
• Onko pinnoille tiivistynyt kosteutta
  
• Ovatko tuuletusreitit auki
  
• Toimiiko koneellinen ilmanvaihto
  
• Viemäreiden kunto ja kannakkeet
  
• Onko tilassa sinne kuulumatonta rakennusjätettä tai varastoitua tavaraa.
  
• Salaojien ja sadevesijärjestelmän tarkastus
  

Esimerkki Alapohjan haasteista 

Rivitalon alapohja oli toteutettu tuulettuvana ryömintätilaisena alapohjana. Alapohjan lattiarakenteena oli alapuolelta lämmöneristetty (EPS) ontelolaatta. Perusmuurirakenteena oli lämmöneristetty betoninen valuharkko.

Kohteessa tehtiin ryömintätilan kuntotarkastus. Tarkastuslista käytiin läpi alapohjassa ja huomattiin viemäriputken olevan irti liitoksestaan. Irtoamisen on aiheuttanut maan painuminen. Putkikannakkeita oli käytetty sen verran vähän, että putkiliitos pääsi irti toisestaan. Vauriot näkyivät, joten tarkempia tutkimuksia ei tarvittu. Putkimies tilattiin paikalle korjaamaan viemäriliitos.

Yleensä alapohjan ryömintätilan tutkimuksessa havaitaan perusmuurin sisäpinnan märkyys ja sen pinnalla vesipisaroita ja valumavesivanoja. Näissä tapauksissa rakennuksen ulkopuolinen maatäyttö poistetaan ja salaojat uusitaan.

Myös ryömintätilan tuuletusta tehostetaan koneellisella poistolla ja alapohjan ontelolaattojen ja seinien väliset saumat ja läpiviennit tiivistetään.

Ryömintätilan kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Ryömintätilassa voi ajoittain lämpimänä vuodenaikana vallita homehtumiselle suotuisat lämpö- ja kosteusolot.